lauantai 17. helmikuuta 2018

Nopeat (agility)kuulumiset

Viime viikot ovat koostuneet aika arkisista jutuista, kuten agilitytreeneistä. Tepon kanssa meillä on huikea flow päällä ja treenistä treeniin meinaan pakahtua innosta ja riemusta, kun asiat etenevät ja sujuvat. (Toinen juttu ovatkin sitten kisat, joissa minulla on radalla mukanani kouluttamaton, räkyttävä liikkeeseentakertuja.) Vilukin on edistynyt juoksarinsa kanssa yhtä lailla näppärästi, joskin käännökset se tekee heittämällä pyllynsä puomilta alas. En ole ihan varma, onko tämä hylkäyksen vai vitosen arvoinen suoritus? :D

Tällä hetkellä molemmilla on siis menossa pieni puomiprojekti - Tepolle haen itsenäisyyttä, ja Vilu vasta opettelee kriteeriä - ja sen lisäksi olen treenannut molempien kanssa sitä, mikä milloinkin on tuntunut hyvältä ja houkuttelevalta. Juuri nyt agility tuntuu mukavan rennolta, vaikka välillä kovasti pintaan yrittääkin puskea stressi siitä, mitä asioita Vilun kanssa "pitäisi" saada valmiiksi. Miksi pitäisi?
Tepon kanssa olemme tehneet myös paljon keppejä ja nimenomaan vaikeita kulmia ja vauhdikkaita lähestymisiä. Sanoisin, että viimeisen puolen vuoden aikana kepit ovat kehittyneet enemmän kuin koskaan tätä ennen.














Muuten olemme olleet kotona, lenkkeilleet ja syöneet hyvin. Erityisesti syöneet hyvin :D Molemmat koirat ovat käyneet lihashuollossa ja jumppailleet kotona dobo-pallolla ja tasapainoalustoilla. Vilukin oppi viimeinkin peruuttamaan takajalkansa ensin laudalle, sitten pallolle ja viimeisimpänä sohvalle. Sen kehonhallinta tuntuu kehittyvän koko ajan, vaikka tuossa sohvalle peruuttamisessakin vielä huomaa, että tarvittavat syvät lihakset eivät kovin montaa toistoa jaksa. Toisaalta (liian pienen) dobo-pallon päällä se pysyy nykyään paljon paremmin kuin pari kuukautta sitten.












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti