torstai 30. heinäkuuta 2020

Lyhyesti viisi positiivista juttua

Pidemmittä puheitta:

1. Asumme nyt Paimiossa omakotitalossa. Asumme nyt Paimiossa. Omakotitalossa. Tämä on aikamoista unelmaelämää: rauhallista, vihreää, kesäntuoksuista, ihanaa. Koirat voivat pööpöillä pihalla kuten tykkäävät, ja kun lähdemme lenkille, maastoja ja kivoja reittejä löytyy heti kotiovelta - ja ne maastot ovat yhtä hiljaisia kuin Turku joulupäivän aamuna. Aivan uskomatonta. 
Kirjoittelen tästä - Paimiosta ja uudesta kodista - vielä myöhemmin kattavammin.

2. Olemme Vilun kanssa palailleet treenien pariin (@ellakaij instassa!). Sen verran jees tekeminen on ollut näinkin pitkän taukoilun jäljiltä, että löin kalenteriin kaikki ATT:n ja TSAU:n kisat joulukuuhun saakka. Kaikkiin tuskin päästään, mutta jos nyt edes sen verran, että saisimme taas kisarutiinista vähän kiinni.

3. Itse lajitreenin lisäksi olemme käyneet myös juoksemassa (sekä ilman vauvaa että vauvan ja vaunujen kanssa). Sain vihdoin myös polkupyörän huollettua ja tämä on tarkoittanut Vilulle astetta kovatahtisempiakin lenkkejä. On aika sopivaa, että tästä aivan vierestä lähtevät kuuden ja kolmen kilometrin pururatalenkit!

4. Teppo viihtyy mökillä vanhempieni ja Lotta-siskon luona. Lotta asuu vakituisesti New Yorkissa, mutta palasi kuukausi takaperin Suomeen. Teppo on päässyt juoksemaan, uimaan ja metsäilemään ihan urakalla, ja Lotta on myös ollut todella tarkka koiran ruokavalion suhteen. Koira alkaa siis olla jo semi timmissä kunnossa, mikä on erittäin hieno juttu.

5. Minä sain viime yönä nukuttua parhaat unet sitten Emilian syntymän! Jes! Näin koirabloginkin puolella tämä on ehdottomasti mainitsemisen arvoinen seikka. Vauva nukkui 19.30-06 kahdella tutinnostolla eli käytännössä heräämättä. Jes!






Vaikka asiat kuulostavat - ja myös tuntuvat - olevan tällä hetkellä aivan älyttömän hyvin, kyllä arjessa silti on haastavia asioita ja tietyt jutut stressaavat, ahdistavat ja väsyttävät. Juuri nyt en kuitenkaan jaksa perehtyä niihin vaan fiilistelen vain sitä, miten ihanaa elämä on. Viihdyn itsessäni, koirien asiat eivät voisi olla paremmin, vauva on maailman rakkain, olen viime aikoina nähnyt noin miljoonaa ystävää ja aurinkokin paistaa ulkona. Ah, miten ärsyttävää pirteyttä, mutta haluan sitten lokakuun loskassa muistella tätä tunnetta. Valo, lämpö, urheilu, rakkaus, metsä! Treenit, ystävät, ihana vauva, koti, pöhköt koirat! Aurinko, aurinko!