Jouluja

Ollaan vietetty joulua rennosti Munkkiniemessä. Koirat ovat leikkineet, syöneet hyvin, repineet lahjapaketteja ja viimeisimpänä juoksennelleet tunnin verran metsässä. Väsynyttä porukkaa nyt.

Tässä kuvia eikä oikein muuta. Vilu saa esitellä. Rauhallisia joulupyhiä kaikille!

Oon kelliny. Matoilla ja lattioilla ja yritin yhteen sänkyyn, ja sohvallekin, mutta ne oli vähän hankalia.

Oon kiukutellu veljelle, koska sillä on aina paremmat jutut. Haluisin sen jutut aina. Tyhmä veli.

Oon saanu joululahjan! Revin sen ite auki! Revin kovaa, ja sitte revin vielä kaikki muutkin paperit, ja olin ihan hurja muutenkin.

Oon vähän kokeillu, että mitä juttuja saa tehä. Ei sais näin kuulemma.

Oon esimerkiksi mattoa maistellu. Tätä ja olohuoneessa. Ja kynnysmatto on kuulemma vähän erinäköinen kuin ennen ku tultiin.

Hä?

Oon vähän vaaninu. Näistä saa kyllä nykyään palkkaa, kun tekee. Huudetaan, että maahan, ja sitte sitä palkkaa. Haen sitä sitte.

Oon muutaman kerran pysähtyny.

Oon tutkinu paikkoja sillä aikaa ku veli on hoitanu tylsät hommat. Löysin hyviä juttuja, jotka söin.

Oon ollu sitä mieltä, että väärät reitit muilla.

Oon hengaillu. 

Oon juossu kovempaa ku veli, koska oon tässä jo perillä.

Oon suostunu oottamaan ruokaa. Siitä meinaan saa ruokaa, että oottaa. Aina ei jaksa, mut jos pyydetään, ni sitte.

Oon joutunu tällee tyhmästi olemaan. Ihan ku en osais ite. Yhteen kuoppaan kyllä putosin, mutta kiipesin ihan ite ylös.