Ehkä aurinkoisen sään vuoksi. Ja no, ainakin näiden kahden takia:
 |
| (c) Sonia |
Ollaan tehty tyyppien kanssa paljon kivoja juttuja:
- maanantaina pääsivät juoksemaan Raichun kanssa pellolle ja metsään
- tiistaina Vilu kävi tutustumassa tokoryhmään (!)
- keskiviikkona treenattiin Tepon kanssa hallilla ( <3 ) ja illalla Vilu kävi pulikoimassa elämänsä ensimmäiset pulikoinnit. Lisäksi koirat saivat kantaa kaupasta hienot Rauh-luunsa kotiin oikein ylpeinä.
- eilen aamulenkki Sonian kanssa vähän venähti, kun metsäretkelle tuli mittaa kahden tunnin ja 45 minuutin verran. Ihanin ja rauhoittavin lenkki pitkään aikaan! Kokonaisuudessaan reissuun meni meiltä neljä tuntia.
Olen saanut kandin lopultakin tosissaan aloitettua ja se alkaa tässä hiljalleen muotoutua ihan kivaksi paketiksi.
Mies haki äsken kaupasta aamiaiseksi croissantin ja kaurakaakaota.
Aion yrittää Tepon kanssa saada tokon alo-liikkeet kuntoon.
Aion tänään ihan vain lepuuttaa koiria.
(Aion yrittää kestää tämän surkean takatalven, joka viime yönä Turkuun laskeutui. Hengitän syvään. Ja pysyn sisällä.)
Viikko sitten tanssimme ystäväni kanssa lempipaikassamme aamukolmeen asti. Hiukset auki ja pää pilvissä riehuminen ja nauraminen ja laulaminen ja liikkuminen pimeässä, täydessä yökerhossa on kyllä metsälenkkien ohella maailman parasta terapiaa.
Olen valokuvannut! Mistä todiste tässä ja tulevissa postauksissa.
Treenasin eilen portaissa niin, että oksennus oli taas hyvin lähellä. Miten niin huonosta olosta voikin tulla niin hyvä olo!
Ja vielä; innostuin Instagramin tarinatoiminnosta. Jos joku ei vielä seuraa, niin löytyy käyttäjänimellä @ellakaij.
 |
| Baby girl ja korvat, jotka todella näyttävät jäävän juuri näin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti