Kaikki omat epäilykseni osoittautuivat turhiksi. Ajattelin, että Teppo ei tulisi koukkimatta päällejuoksuun; tulihan se. Ajattelin, että se ei hakisi suorilla linjoilla suoria hyppyjä minusta poispäin; kyllä se haki. Ehdin valssata kun yritin ja Teppo osasi kepit kun kokeilin.
Rata oli Elina Jänesniemen takapihalla todella hauska. Ilmakin oli ehtinyt viiletä päivän helteistä helpommaksi niin, ettei ihan päästy lämpöhalvauksen partaalle. Tanja oli mukava kouluttaja, joka oikealla tavalla puski mukavuusalueelta pois. Sen vuoksi ilmoitinkin vielä myöhään illalla pitkän mietinnän seurauksena meidät hänen ratakurssilleen, joka pidetään noin kerran kuussa marraskuuhun saakka. Toivottavasti paikka irtoaa, sillä uusi hallikin olisi meiltä vain kymmenen minuutin bussimatkan päässä.
Kivaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti