Teppo kävi tänään kastroitavana ja on aika surkeana operaation jäljiltä. Vilu taas ei yhtäkkiä enää alkuillasta käyttänyt oikeaa takajalkaansa lähellekään normaalisti, joskin ulkona kyllä, ja aikamme pohdittuamme tulimme siihen tulokseen, että mahan tulehduskohta voi hyvin olla kipeä ja kireä ja häiritä liikkeessä. Hoidetaan antibioottikuuri loppuun, puhdistellaan ja rasvataan aluetta ja katsotaan. Nyt Vilu on onneksi jo täysin normaali.
Aikamoista tunteiden vuoristorataa nämä koirat kyllä osaavat aiheuttaa. Viime viikon perjantaina ajattelin, että nyt Vilulla on nisäkasvain; sunnuntaina olin onneni kukkuloilla Tepon ja agilityn vuoksi; maanantaina taas varma siitä, että Vilu ei hengissä löytyisi; ja tänään pääsin jälleen itkemään, kun jätin Teppo-rukan yksin lääkäriin ja kävelin ovesta ulos. Toivottavasti maailman hienoin pieni peruna toipuu nopeasti ja ilman ongelmia! Tähän väliin on hyvä ottaa nyt kunnon agilitytauko ja lähteä myöhemmin marraskuussa valmistautumaan kolmosten startteihin. Omistajakin hengähtää ja keskittyy huolehtimaan potilaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti