tag:blogger.com,1999:blog-6783790063431288101.post6970903622983282271..comments2023-06-15T14:26:33.944+03:00Comments on Teppo ja Vilu: Vilun agilityn oleelliset: käsiala & toistemme opetteluEllahttp://www.blogger.com/profile/06008779820357582950noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-6783790063431288101.post-63195706443228361142018-05-22T19:34:02.037+03:002018-05-22T19:34:02.037+03:00Oon jo parikin kertaa käynyt katsomassa, joko olis...Oon jo parikin kertaa käynyt katsomassa, joko olisit ehtinyt kirjoitella seuraavia juttuja, mutta ei sitten vielä. :) Mukavaa, jos treeneissä ja luennolla heräsi joitakin uusia ajatuksia. Vilun kanssa joudut varmasti tosiaan hieman enemmän tosiaan pohtimaan noita juttuja, kun omalla olemuksellasi ja ohjauksellasi pystyt aika paljon säätelemään sitä, kuinka järkevää tai hasardia sen tykkimeno on. :D Siistiä kyllä nähdä, mitä teistä vielä tulee! ♥ Otetaan pian uusiksi!Beahttps://www.blogger.com/profile/01393828788736541733noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6783790063431288101.post-71831748923534930762018-05-19T22:12:53.206+03:002018-05-19T22:12:53.206+03:00Tuo ryhmätreenaaminen on kyllä tosi mielenkiintoin...Tuo ryhmätreenaaminen on kyllä tosi mielenkiintoinen aihe, kun sitä lähtee pohtimaan. Minäkin ymmärrän sen, että aloittelevalle harrastajalle on varmasti parempi ja hyödyllisempää päästä säännöllisin väliajoin ulkopuolisen ohjattavaksi ja opastamaksi, mutta mitä pidemmälle tullaan, sitä enemmän ihmisten voisi olettaa nimenomaan ottavan vastuuta niistä omista tavoitteistaan. Tosi hyvä pointti! Tältä pohjalta mä olen Vilunkin kanssa jättäytynyt kaikista ryhmistä satunnaisia kertoja lukuunottamatta pois; siksi, että omatoimisesti saan koulutettua sille niitä juttuja, joita itse pidän meille tärkeinä ja jotka tukevat meidän tavoitteiden saavuttamista. Tepon kanssa taas aikoinaan enemmänkin mentiin eri ihmisten treeneistä toiseen katsomaan, mikä milloinkin olisi meille uusi juttu, jota ehditään se 10min harjoitella ja jonka mahdollinen syvällisempi opettelu jää kotiläksyksi. <br /><br />Ongelmana on ryhmättömässä treenaamisessa tietysti se, että silloin oikeasti pitää olla vahva mielikuva päässä siitä, millaiseen kokonaisuuteen tähtää ja mitä milloinkin on fiksua treenata. Eli jos koiran kanssa harrastelee sen kerran viikossa yhteiseksi iloksi, niin valmiiksi suunniteltu ratapohja voi tietysti olla sopivampi ratkaisu. Myös ihan käytännön syistä moni pääsee hallille vain arki-iltaisin, ja silloin siellä ei oikein mahdu treenaamaan muuten kuin ryhmäpaikalla. <br /><br />Ryhmässä treenatessa vaatii myös vähän pokkaa kertoa kouluttajalle juurikin noista omista kriteereistä, koska automaattisestihan sillä vähän kyseenalaistaa kouluttajan ajatukset jos ne eivät aivan täysin kohtaa ja osu yksiin. Eli mitä taitavampia kouluttajia ja valmentajia seuroilla olisi, ehkä sitä enemmän ihmiset osaisivat ajatella ryhmätreenejäkin omien tavoitteidensa edistäjinä - ja taitavilla tarkoitan sellaisia, jotka kannustavat juurikin sen oman agilityn löytämiseen ja harjoittelemiseen ja vahvistamiseen valmiiksi annettujen ohjeiden ja ohjausten suorittamisen sijaan. Mun on tässä kohti pakko kertoa, että mulla on ryhmätreenipaikan suhteen aivan huipputilanne, kun meidän valmennusryhmää vetää hyvä ystäväni, joka nimenomaan osaa kannustaa jokaista miettimään treenisuunnitelmat niiden omien kriteerien ja osaamistason pohjalta :D<br /><br />Ja nuo ohjaustrendit on kyllä myös niin kiinnostava aihe että! Ja tietyt rata-asetelmat, kuten jossain vaiheessa joka kilpailuissa tuntui näkevän tietynlaista samaa putki-keppi-erottelua :D Ehkä se on agilityn hienous, että se mahdollistaa monipuolisuudessaan koko ajan uusien asioiden kehittämistä. Ja sitten on toisena mahdollistajana some, joka nämä trendit tehokkaasti levittää :D <br /><br />Osaan niin samaistua tohon huono kropanhallinta -taustaan! Sillä tässä itsekin vedellään :D Mä ehkä senkin vuoksi sitten taas oon opettanut Vilun kääntymään tiukasti jotta mun ei itse tarvitse taipua kalastelemaan sitä :’D Kiva hei vielä kun aihe kokonaisuudessaan kolahti! :)Ellahttps://www.blogger.com/profile/06008779820357582950noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6783790063431288101.post-5037718698216199152018-05-19T21:53:37.251+03:002018-05-19T21:53:37.251+03:00Hei niinhän se olikin Satun juttu, totta! Olen var...Hei niinhän se olikin Satun juttu, totta! Olen varmaan itse lukenut saman jutun ja se on jäänyt päähän muhimaan. <br /><br />Mun treenaaminen on kulkenut vähän samantyyppisen matkan ryhmätreeneistä omaan suunnitteluun: treeneistä, joissa kouluttajat vaihtelee ja joissa treenataan irrallisia asioita viikosta ja kouluttajan fiiliksestä riippuen siihen, että nyt suunnittelen itse jokaisen treenin tarkasti etukäteen ja mietin koko ajan, mihin milläkin harjoituksella tähtään. Treenaan lähinnä myös joko yksin tai yhden hyvän ystävän kanssa ja ryhmässä käyn kerran viikossa, yleensä Tepon kanssa. Näitä ryhmätreenejä käytän siihen, että etukäteen saadusta ratapiirroksesta poimin meille sopivat kohdat ja keskityn sitten niihin, tai siihen, että harjoittelen nimenomaan radan ja nollan tekemistä. <br /><br />Eli tavallaanhan tietysti ryhmässäkin treenatessa on mahdollista ottaa se vastuu, mutta se on erilaista ja vähän hankalampaa kuin itsekseen harrastaessa. Perinteinen ryhmätreeni aika vahvasti houkuttelee vain ilmestymään paikalle ja jättämään suunnittelut kouluttajalle, mikä ei pidemmän päälle ehkä toimi, ellei kyseessä ole äärimmäisen sitoutunut ja taitava kouluttaja :D Meillä on onneksi ihan huikea valmennusryhmä ja kouluttajat, joiden kanssa juttelemme viikon radasta ja treeneistä aina jo etukäteen fb-ryhmässämme ja niin kaikki ovat joutuneet oikeasti tekemään suunnittelutyötä omien tavoitteiden pohjalta. Kukaan ei vain tule hallille ja kysy, että mitäs tänään sitten tehtäisiin. <br /><br />Tuo sun ”on pääsia että mun omat koirat lukee ja ymmärtää juuri mun ohjausta” on ihan mahtava pointti myös. Varsinkin täällä Turussa, missä OneMindin metodologia tarkkoine ohjauksineen on aika jyräävää, tulee mietittyä samaa. Mä en esimerkiksi ole halunnut liiaksi tukeutua vastakäännöksiin, joita täällä käytetään tosi paljon kääntämään koiraa, vaan mulle on luontevampaa tehdä ns. peruskäännöksiä. Eli ei ohjausta ohjauksen vuoksi tai muiden esimerkkiä seuraten vaan niin, että oma koira tekee kuten sen toivoo tekevän :)<br /><br />Kiitos kommentista, kiva kun oli kiinnostava aihe! Ja hyviä treenejä!Ellahttps://www.blogger.com/profile/06008779820357582950noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6783790063431288101.post-31424385632279002272018-05-19T16:11:47.290+03:002018-05-19T16:11:47.290+03:00Hei ihan huikeita pointteja! Kiitos niistä! Vastai...Hei ihan huikeita pointteja! Kiitos niistä! Vastailen tähän kunnolla kunhan kerkeän :)Ellahttps://www.blogger.com/profile/06008779820357582950noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6783790063431288101.post-63060357703395266652018-05-14T00:54:57.584+03:002018-05-14T00:54:57.584+03:00Mä muistan lukeneeni ekan kerran agilitykäsialasta...Mä muistan lukeneeni ekan kerran agilitykäsialasta Hillin Sadun kirjoittamana agi.fi lehdestä joskus kaun sitten. Muhun se juttu kolahti kovaa. Ymmärsin että mun ei tarvitse kopioida ketään ja on pääsia että mun omat koirat lukee ja ymmärtää juuri mun ohjausta! Tämä on kyllä aihe jota olen itsekkin pohtinut hurjan paljon. Edellisen kommentoijanan tavoi olen samaamieltä tuosta ryhmässä treenaamisesta ja oman edistymisen vastuunkantamisesta omista treeneistään. Mulle sopii paremmin treenata yhden tai kahden hyvän ystävän kanssa kuin suuressa ryhmässä. Mulla tää jopa nyt johti siihen että aijon treenata ensi kauden ilman vaki ryhmää ja hakea sitten oppeja tietyltä parilta valmentajalta jos tarvetta tulee.. mielenkiintoinen aihe tosiaan! Tiahttps://www.blogger.com/profile/04410492759501059663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6783790063431288101.post-37959748116701471862018-05-13T17:33:35.288+03:002018-05-13T17:33:35.288+03:00Tää on loistava aihe. Teksti oli tosi hyvä ja jään...Tää on loistava aihe. Teksti oli tosi hyvä ja jään odottamaan jatkoa. Olen pohdiskellut näitä itse varsinkin parin viime vuoden ajan paljon. Osittain syynä on varmasti tuleva ammatti eläinkoulutusalalla, joka on valottanut entistä syvemmin käyttäytymisen lainalaisuuksia ja osaan suhtautua esim. eri trendeihin (puhuttiin sitten agilitystä tai muuten koiraharrastuksesta) vähän kriittisemmin silloin, kun on tarve - ja toisaalta innostuen kamalasti, kun joku, kuka vaan, on keksinyt hienon sovelluksen.<br /><br />Agi kärsii aika paljon siitä, että ihmisiä kehotetaan treenaamaan ryhmässä. Useinhan se on ihan todella tarpeellista jo ulkopuolisten ja havainnointikykyisten silmien takia, mutta samalla moni unohtaa ottaa vastuun omista tavoitteistaan. Tästä lähtökohdasta voi olla tosi hämmentävää mennä omien vakkaritreeniensä ulkopuolelle, kun toinen kouluttaja esittelee esim. oman ihannekeinunsa tai ohjaustapansa ja sen enempää miettimättä olettaa, että koulutettava omaksuu tämän. Mulle on ollut valaisevaa huomatta, että juu, tarvitsemme koirani kanssa OMAT kriteerimme, jotta voin kouluttaa sitä mitä todella tarvitsen. Tää on ollut myös omille ihmiskoulutettaville usein aika ahaa-elämys. :D<br /><br />Sama tietysti jatkuu mulla myös ohjauksiin, jotka on vielä vaikeampia juttuja hahmottaa, kun tulee sellaisesta taustasta kuin minä (huono kropanhallinta, juoksutekniikka jne. jotka ei tule automaationa, jolloin käytän niihin väistämättä radalla osan ajatustyöstä). Tää on siis vielä hämärän peitossa, mutta yritän kehittyä koko ajan. Varsinkin nyt, kun mulla on kaksi koiraa, joilla on monesta syystä erilainen tapa suorittaa rataa. Toinen on turhautuva rämäpää, joka liikkuu nopeasti ja mm. hyppää laakahyppyjä luonnostaan. Oon jotenkin tän kanssa miettinyt ehkä vähän trkmanmaisesti, että nooh, ehkä niiden kanssa ei kannata olla vielä huolissaan, koska se on nopea ja suoritustapa sinänsä turvallinen. Sillä ei ole fyysisiä esteitä muuttua nopeasti kääntyväksi luikeroksi, joten se tullee sieltä. Olen vähentänyt tässä kohtaa sitä minua turhautuvaa perspektiiviäni. Se vanhempi koira on nimittäin pennin päällä kääntyvä kiltti ohjaajaa paikkaava tyyppi... :D Tiinahttps://www.blogger.com/profile/17214603077639612186noreply@blogger.com